Naistenklinikan remontin valmistuminen, uusi lastensairaala ja mitä muuta vielä?

Muutoksia, muutoksia… Naistenklinikan remontin tulisi valmistua 2015 tai viimeistään 2016 vuoden alussa. Uusiin naistenklinikan tiloihin siirtyy keskosten ja vastasyntyneiden teho-osasto ja naistenklinikan tehovalvontapaikat. 2017 tulisi valmistua uusi lastensairaala. Mitä muita muutoksia on mahdollisesti tulossa? Suunnitelmalistalla on, että mahdollisesti naistenklinikan tiloihin tulisi myös kotiutusosasto. Tämä on vasta siis esityslistalla eikä mitenkään varmaa. Tällöin Jorvin ja kätilöopiston keskosten ja vastasyntyneiden osastot pienenisivät noin puoleen. Ajatus kuulostaa hyvältä ajatellen vanhempia. Teho-osastolta ei tarvitsisi tehdä pitkää sairaalavaihtoa kätilöopistolle tai Jorviin vaan pysyttäisiin saman talon alla. Tämä on kuitenkin saanut aikaan huolta Kätilöopiston ja Jorvin hoitajissa oman työpaikkansa vuoksi. Joillekin voi olla perhesyistä mahdotonta siirtyä töihin Helsinkiin. Toiset eivät halua tulla osaksi isoa, voisiko jopa sanoa jättiläismäistä, työyhteisöä.

Nykyään Uudellamaalla on kuusi synnytyssairaalaa: Lohja, Jorvi, Hyvinkää, Porvoo, Naistenklinikka ja Kätilöpisto. Tulevaisuuden suunnitelmissa on puhuttu, että Uusimaa tarvitsisi vain kolme isoa synnytyssairaalaa. Tämä tarkoittaisi ainakin Lohjan ja Porvoon synnytyssairaaloiden lopettamista. Naistenklinikka tulee pysymään, koska siellä hoidetaan kaikki riskisynnyttävät. Hyvinkää tulee todennäköisimmin myös pysymään. Kolmantena synnytyssairaalana olisi sitten Jorvi tai Kätilöopisto. Mitkä asiat sitten puoltavat Jorvin tai Kätilöopiston pitämistä kolmantena synnytyssairaalana. Tuntuisiko hullulta että jos Uudellamaalla olisi enää vain kolme synnytyssairaalaa, että näistä kaksi sijaitsisivat Helsingissä? Kätilöopiston yksi isoimmista ongelmista on parkkipaikkojen vähyys ja fyysisen tilan loppuminen. Kätilöopistoa ei voida laajentaa eikä parkkipaikkoja lisätä. Nyt jo parkkipaikkojen vähyys tuottaa perheille päänvaivaa. Kätilöopistosta on kuitenkin monella hyvät kokemukset. Tunnetuksi sen on tehnyt mm. haikaranpesä. Naistenklinikan remontti on tuonut kätilöopistolle ihan uusia haasteita joista sen ollut jopa vaikea selviytyä. Potilaita on todella paljon ja hoitajilla liikaa työtä. Toivotaan että tilanne helpottuu siellä. Kätilöopiston hyväpuoli on myös siinä, että se sijaitsee Helsingissä. Jos syntyy huono lapsi, välimatka siirtää tämä teho-osastolle on lyhyt.

Miten sitten Jorvi, Espoon synnytyssairaala? Tämä on hieman vieraampi luultavammin monelle. Jorvia laajennetaan tällä hetkellä ja siellä on vielä inhimilliset parkkipaikat. Tosin sijainti ei esim. helsinkiläisille ole ihanteellisin. Jorvin synnyttäneiden vuodeosastot ovat pystyneet melko pitkälti vielä pitämään perhehuoneensa ja keskosten ja vastasyntyneiden tehovalvonta osastolla on ollut jopa ajoittain hiljaista. Jorvin lastenosasto kaksi on panostanut viime vuosina juuri perhekeskeisyyteen ja vanhempien yöpymismahdollisuuksiin. Vaikka keskonen on sairaalahoidossa, on vanhemmille pyritty tarjoamaan yöpymismahdollisuutta heti kun vauvan vointi on sellaisen sallinut. Kuulemma myös lastenosasto kahdella on alkanut vanhempainryhmän lisäksi isäryhmä. Isäryhmä jota nyt teho-osasto pyrkii saamaan omalle osastolleen. Hienoa! Olisihan se sääli, että tällainen synnytyssairaala lakkautettaisiin. Niin olisi myös kaikkien muidenkin sairaaloiden osalta. Välimatkat pitenevät väistämättä. Eniten olen huolissani perheistä joihin syntyy sairaita vastasyntyneitä tai keskosia. Perheille tulee todella pitkiä matkoja kulkea, jos synnytyssairaaloita vähennetään. Pelkona on myös perhekeskeisyyden huonontuminen, jos synnytyssairaaloita supistetaan ja näitä keskitetään vain isoihin sairaaloihin. Myös osaavia hoitajia varmasti karsiintuu matkalla pois.

Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta varmaa on, että muutoksia tulee. Toivotaan että ne muutokset ovat kohti parempaa.