sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Perusterve nuori nainen?



En tiedä kiinnostaako tämä aihe ketään, mutta kirjoitan tämän sen vuoksi koska sairauteni vaikuttavat yritykseen ja ennen kaikkea raskauteen. En voi sanoa olevani mitenkään perusterve 25 vuotias. Listaanpa tähän sairauteni.

- Kilpirauhasen vajaatoiminta todettu vuonna 2008.
- Refluksi todettu vuonna 2011
- Sappikivet todettu vuonna 2011
- Migreeni
- Verisuonikasvain nenänielualueella todettu vuonna 2011
- Kudoksessa keloidi taipumus
- Paniikkihäiriö ja voimakkaat stressireaktiot
- Niskassa kulumia ja luuydin kanavan ahtaumia.
- Palleatyrä todettu vuonna 2011

Kilpirauhasen vajaatoiminta (lääkityksenä on 0,15mg thyroxia) on siis tosiaan 6 vuotta sitten todettu. Itse heräsin siihen että painoa oli tullut lisää 20kg vuodessa. Minun vajaatoiminnan tekee hankalaksi että siihen liittyy autoimmuuni ongelmaa. Kehoni tuottaa vasta-aineita jotka pikku hiljaa tuhoavat kilpirauhasta. 4 vuotta toteamisesta olin vajaatoiminnalla. Väsytti, lihoin, hiukset ohenivat ym. Vasta 2012 saatiin arvot pysymään tasaisena. Nyt on sitten ollut uusi ongelma. Arvoni ovat liian alhaiset, joten lääkitystä on vähennetty. Seuraava kontrolli tammikuussa. Itse koin kovin vaikeaksi liikakilot. 2010 hetken arvot olivat kohdillaan ja sain laihdutettua kilot pois. 2012 kuitenkin menin jälleen vajaatoiminnan puolelle ja lihoin 15 kiloa. Nyt vuoden sisällä olen jälleen saanut kilot pois. Käyn säännöllisesti 3-6kk välein kontrolleissa. Tämä tauti ei ole vaarallinen mutta tuon lihomisen takia stressaava tauti. Ei sitä ihminen jaksa jatkuvasti laihduttaa. 2012 kahdessa kuukaudessa tuli 10kiloa. Voitte uskoa että hieman hajotti.

Sain viime vuonna sairaalakertomuksen teiniajoilta asti työterveyden kautta ja huomasin että jo vuonna 2005 kilpirauhasarvoni olivat vajaatoiminnan puolella. Tuolloin ei kukaan kiinnittänyt asiaan mitään huomiota. Kovin harmillista. Mitä tämä tauti vaikuttaa raskautumiseen tai raskaana ollessa. Hoitotasapainon ollessa kunnossa ei pitäisi raskautumisessa olla ongelmia. Lähinnä silloin kun arvot eivät ole kohdilla niin mm. keskenmenot ovat yleisempiä. Lisäksi kuukautishäiriötä voi olla. Mietinkin tässä yksi päivä että ennen pillereiden aloittamista kuukautiseni olivat todella epäsäännölliset: 20-40 päivää. Jos olen kerran jo tuolloin sairastanut vajaatoimintaa, niin voihan olla se on sekoittanut rytmiäni. Mielenkiinnolla odotan minkälainen rytmini on 2 kuukauden päästä, kun ehkäisystä luovutaan. Raskaana ollessa thyroksinin tarve lisääntyy joten lääkettä lisätään raskauden ajaksi. Toivotaan että arvot nyt pysyisivät tasaisina.

Sappikivet, refluksi ja palleatyrä todettiin 2011. Kärsin tuolloin kovista vatsakivuista. Refluksi on siis vatsasulkijan löystyminen jolloin vatsahapot pääsevät nousemaan ruokatorveen ja aiheuttaa kovaa närästystä. Pääasiassa näistä minua eniten vaivaa refluksi joka ärtyy stressistä hyvinkin pahaksi. Jatkuvaa lääkitystä minulla ei ole näihin vaan huonontumiskausina syön nexiumia. Sappikivet aiheuttavat todella todella pahoja vatsakipuja mutta ruokavaliolla ne pysyvät poissa. En ole antanut leikata sappirakkoani pois koska sappirakon poisto voi pahentaa refluksia. Refluksiin paras lääke on oikea ruokavalio ja stressitön elämä. Kuten ehkä huomasitte edellisestä postauksestani ettei elämäni ole aina kovin stressitöntä. Viimeisin paha kausi refluksin suhteen oli viime kesä. Refluksi meni niin pahaksi että jouduin olemaan töistä poissa 3 viikkoa. Pelkän vedenkin juominen aiheutti kipuja ja etova olo oli 24/7. Olin tosi huonossa kunnossa. Stressi aiheutti happojen pahentumisen joka poltti vatsakalvoni karrelle. Kuukauden jälkeen kun olin syönyt reilua annosta Nexiumia alkoivat oireet helpottaa. Nyt on taas melko normaali olotila refluksin suhteen. En olisi koskaan voinut kuvitella kuinka ilkeä tauti tämä on. Kiellettyjä ruoka-aineita ovat mm.

-omena, kurkku, paprika
- sitrushedelmät
- kaikki kovin rasvaiset ruoat (olen syönyt edellisen pizzani v.2010)
- pavut, sipulit
-Kahvi

Tosin pahemisvaiheessa olen elänyt pelkillä riisikakuilla ja mustikkakeitolla. Kesän jälkeen olin varma etten aijo ikinä tulla raskaaksi koska en voinut edes kuvitella olotilaa jos närästys olisi pahentunut. Nyt kun aikaa on mennyt olo on optimistisempi. Kyllä sen kestää. Täytyy vain noudattaa ruokavaliota ja elää stressittömästi :) Nexiumia voi syödä pienenä määränä raskauden aikana. Palleatyrä voi pahentua synnytyksessä. En kuitenkaan halua asiaa enempää murehtia.
Kudoksessa on siis keloidi taipumus. ”Keloidi eli arven liikakasvu. Tavallisen arven sijaan keloidi jatkaa kasvamistaan. Taipumus arpien liikakasvuun on perinnöllistä, ja sitä ilmenee noin 5 %:lla valkoihoisista ja 15 %:lla mustaihoisista”  Asia tuli ilmi kun korvareikä lävistysten jälkeen vuonna 2007 alkoi korvanlehteeni muodostua patti, joka jatkoi vain kasvamista. Tähän mennessä patti on leikattu ja laseroitu. Kuitenkin se on kasvanut takaisin. Seuraava aika ensi vuona. Muualle on myös muodostunut keloideja mutta ne ovat onneksi lakanneet kasvamasta ja arvet ovat melko huomaamattomia. Raskautumiseen asialla tuskin on kovin paljon merkitystä, mutta olen miettinyt että mitä jos tehdään keisarinleikkaus tai repeän. Ei kuulosta kovin kivalta jos keloidia alkaa kasvamaan holtittomasti kohtuun tai alapäähän. Otan asiasta selvää ensi kerralla kun käyn korvaklinikalla.

Vuosi 2010-2011 oli melko rankka. Tässä lyhyesti kiteytettynä vuosi. Tammikuussa meni välit parhaaseen ystävääni. Helmikuussa äitini yritti itsemurhaa. Toukokuussa erosin silloisesta avomiehestäni. Kesäkuun asuin äitini luona. Heinäkuussa tapasin nykyisen mieheni. Elokuussa äitini yritti itsemurhaa. Lokakuussa isälläni todettiin parantumaton syöpä. 6 viikkoa tästä hän kuoli. Koska olin isäni ainoa lapsi, hoidin melkein kaikki itse. Koirien lopettamiset, asunnon siivoamiset, hautajaiset ym. Puhumattakaan siitä todella todella raskaasta 6 viikosta kun kävin joka vkl katsomassa isääni 200km päässä ja viikot olin työharjoittelussa. Aloin syksyllä saamaan kovia vatsakipuja ja raajani alkoivat puutua. Tammikuussa todettiin refluksi ja sappikivet. Helmikuussa magneettikuvista löydettiin kananmunan kokoinen kasvain nenänielualueelta. meni melkein 5 viikkoa ennen kuin saatiin tieto että kasvain oli vaaraton (ensimmäinen koepalan otto meni pieleen). Kasvainta ei kuitenkaan voida poistaa, koska se on verisuoni kasvain. Toukokuussa minulla diagnosoitiin post-traumaattinen stressireaktio joka ei varmaan ollut kenellekään kovin kova yllätys tuollaisen vuoden jälkeen. Mutta tässä sitä edelleen seistään :)

Sain post-traumaattiseen stressirektioon lääkityksen ja olo alkoikin helpottaa niin että lääkitys jätettiin pois vuoden päästä eli 2012. 2012 ja 2013 äitini yritti jälleen itsemurhaa ja koska en ollut vielä henkisesti saanut itseäni koottua edellisistä kriiseistä alkoi ahdistus vaikuttaa liikaa elämääni. Varsinkin vatsani, kun reagoi niin voimakkaasti stressiin, sain ahdistukseen lääkityksen. Onneksi minimimäärä on riittänyt. Olen syönyt kohta lääkettä puoli vuotta ja ns turha stressaaminen on jäänyt vähemmälle ja mahanikin on voinut paremmin. Helmikuussa olisi tarkoitus varata aikaa lääkärille että voitaisiin purkaa lääkitys, koska en halua syödä ylimääräisiä mömmöjä raskauden aikana. Hieman jännittää tuleeko stressi taas ylivoimaiseksi. Paniikkihäiriöstä kärsin viimeksi 3 vuotta sitten eikä niitä ole sen jälkeen näkynyt J Paniikkihäiriö on ollut onneksi hyvin lievää enkä ole siihen koskaan tarvinnut lääkitystä.

Uusin ongelma on tullut puoli vuotta sitten eli sykkeeni nousee nopeasti (esim pelkkien rappusten nousemisesta) 180. Olo on siis ollut välillä melko tukala. EKG oli normaali ja lääkäri epäilee että kun kilpirauhasarvoni ovat matalat että tykytykset johtuvat siitä. Elikkä odotellaan että arvot nousisivat. Nyt viime päivät ovat olleet erityisen tuskallisia. Koko ajan syke on korkealla. Hieman jo ahdistaa tämä ja mietin että josko kävisin pyhien jälkeen yksityisellä. Haluaisin varmistuksen ettei tämä ole vaarallista. Erityisen ärsyttävää tämä on kun ei ole voinut harrastaa liikuntaa puoleen vuoteen. Olen ennen näitä tykytyksiä käynyt salilla pari kertaa viikossa, zumbassa, crossingissa ja pilateksissa/joogassa. Nyt koirien lenkittäminen on ollut ainoa vaihtoehto. Mutta katsellaan. Tämmöistä tänne siis.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti